Biodynaaminen viljely

Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner.

 

Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä geenimanipuloituja kylvösiemeniä ja rehuja. Biodynamiikassa korostetaan lisäksi, että jokainen meistä voi löytää itsestään sekä tutkijan että taiteilijan. Luonnon aistiminen ja omat havainnot antavat tietoa yhtä lailla kuin maanviljelyksen ekologian tai uusimpien viljelytekniikoiden ymmärtäminen. Henkilökohtainen yhteys tilan ja sitä ympäröivän luonnon tapahtumiin korostuu.

 

Vankan biologisen ja ekologisen perustan lisäksi tälle viljelymenetelmälle on tyypillistä dynaaminen ajattelutapa. Laajennettu luonnontieteellinen näkemys auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita. Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu ”siniseltä planeetaltamme” aina auringon ja tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin. Työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä.

Omavarainen tilakokonaisuus

 

Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maan, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin.

 

Rikas, ravinteikas ja elävä maaperä on biodynaamisen viljelyn ydin. Jotta maatila voi kokonaisuutena täytyy sen vaatimuksen, että se ei toimiakseen tarvitse mitään ulkopuoleltaan, sen on harjoitettava myös karjanhoitoa. Nämä korvaamattoman arvokkaat kanssaeläjät suorittavat hyvinkin pitkälle  jalostustyön, jolla rehusta saadaan maata ravitsevaa kompostia.

Aivan liian vähän ymmärretään tänä päivänä sitä, mitkä mahdollisuudet karjanhoidolla ja luonnon kanssa yhteistyössä tehtävällä maanparannuksella on myös hiilen sitomisessa takaisin maaperään. Hiili on elämän tärkein rakennusaine ja oikein ja kärsivällisesti toimimalla me voimme palauttaa sen ilmakehästä taas maahan, jossa se ruokkii kaikkea elämää.

 

Atte Hermansson Majvikin tilalta kertoo lyhyesti, mistä biodynaamisessa viljelyssä on kyse:


Miksi lehmällä on sarvet?

Sarvelliset eläimet ovat metaboliseen prosessiin painottuneen sorkka- ja kavioeläinten evolutiivisen kehityslinjan nuorimpia tulokkaita. Terävät sarvet koetaan usein vaaraksi sekä eläimille että ihmiselle ja sarvien poisto eli nupouttaminen on hyvin yleinen käytäntö nautatiloilla. Varsinkin ahtaissa tiloissa savista voikin koitua todellista harmia. Harvemmin kohtaa keskustelua sarvien merkityksestä eläimeen kokonaisuutena. Sarvilla on kuitenkin tärkeä osa naudan fysiologiassa, laumakäyttäytymisessä ja sielullisiin ja elämänvoimiin perustuvissa prosesseissa. Siksi biodynaamisessa tuotannossa suositaan sarvellisia nautoja ja nupouttaminen on kiellettyä.

Read More

Biodynaamisen viljelyn historia Suomessa

Kuva: Demeter International
Kuva: Demeter International

 

”Biodynaaminen viljely on täysin mullistava menetelmä, joka pakottaa ihmisen muuttamaan ajatustapaansa ja suhtautumistaan luontoon perusteellisesti.”

 

Näin totesi biodynaamisen viljelyn uranuurtaja, agronomi Henrik Wärnhjelm. Hän toi biodynaamisen viljelyn Suomeen melko pian Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämän maatalouskurssin jälkeen. Henrik kokeili biodynaamisia preparaatteja kesällä 1927 Tallbackan tilalla Porvoossa todeten niiden soveltuvan erittäin hyvin pohjoisiin olosuhteisiin. Näistä uraauurtavista kokeista alkoi biodynaaminen liike Suomessa ja samalla luotiin suomalaisen ja pohjoismaalaisen luomuviljelyn historiaa. 

Read More