Biodynaamisen Viljelyn Säätiö

Biodynaamisen viljelyn säätiön tarkoituksena on edistää biodynaamista viljelyä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö:

  1. Tukee biodynaamiseen viljelyyn liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa
  2. Tukee biodynaamisen viljelyn koulutusta ja opiskelua
  3. Tukee biodynaamisen viljelyn mallitilatoimintaa

Biodynaaminen liike on ollut aina nimensä mukaisesti dynaaminen ja on sitä tulevaisuudessakin. Olemme tärkeä osa kokonaisvaltaista muutosta, joka alkaa pienistä siemenistä: tiedosta ja tahdosta.

 


 Emme voi palata menneeseen, emme siinä muodossa kuin se silloin oli. Kun maaseutu oli vielä pienten yksilöllisten tilojen kirjava kudelma, oli yhteisö elävä ja toimiva. Näemme työn maatiloilla uudelleen elpyvänä, ihmisten ja luonnon kohtaamisena, joka on kaiken inhimillisen kulttuurin perusta. Meillä on vankka näkemys siitä, miten tämä elpyminen on mahdollista. Haluamme jakaa tietoa ja ymmärrystä sekä löytää tarjoajia ja tarvitsijoita, tuoda heitä yhteen, ja mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus.

 

Miksi lehmällä on sarvet?

Sarvelliset eläimet ovat metaboliseen prosessiin painottuneen sorkka- ja kavioeläinten evolutiivisen kehityslinjan nuorimpia tulokkaita. Terävät sarvet koetaan usein vaaraksi sekä eläimille että ihmiselle ja sarvien poisto eli nupouttaminen on hyvin yleinen käytäntö nautatiloilla. Varsinkin ahtaissa tiloissa savista voikin koitua todellista harmia. Harvemmin kohtaa keskustelua sarvien merkityksestä eläimeen kokonaisuutena. Sarvilla on kuitenkin tärkeä osa naudan fysiologiassa, laumakäyttäytymisessä ja sielullisiin ja elämänvoimiin perustuvissa prosesseissa. Siksi biodynaamisessa tuotannossa suositaan sarvellisia nautoja ja nupouttaminen on kiellettyä.

Read More

Biodynaamisen viljelyn historia Suomessa

Kuva: Demeter International
Kuva: Demeter International

 

”Biodynaaminen viljely on täysin mullistava menetelmä, joka pakottaa ihmisen muuttamaan ajatustapaansa ja suhtautumistaan luontoon perusteellisesti.”

 

Näin totesi biodynaamisen viljelyn uranuurtaja, agronomi Henrik Wärnhjelm. Hän toi biodynaamisen viljelyn Suomeen melko pian Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämän maatalouskurssin jälkeen. Henrik kokeili biodynaamisia preparaatteja kesällä 1927 Tallbackan tilalla Porvoossa todeten niiden soveltuvan erittäin hyvin pohjoisiin olosuhteisiin. Näistä uraauurtavista kokeista alkoi biodynaaminen liike Suomessa ja samalla luotiin suomalaisen ja pohjoismaalaisen luomuviljelyn historiaa. 

Read More