Biodynaamisen Viljelyn Säätiö

Biodynaamisen viljelyn säätiön tarkoituksena on edistää biodynaamista viljelyä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö:

  1. Tukee biodynaamiseen viljelyyn liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa
  2. Tukee biodynaamisen viljelyn koulutusta ja opiskelua
  3. Tukee biodynaamisen viljelyn mallitilatoimintaa

Biodynaaminen liike on ollut aina nimensä mukaisesti dynaaminen ja on sitä tulevaisuudessakin. Olemme tärkeä osa kokonaisvaltaista muutosta, joka alkaa pienistä siemenistä: tiedosta ja tahdosta.

 


 Emme voi palata menneeseen, emme siinä muodossa kuin se silloin oli. Kun maaseutu oli vielä pienten yksilöllisten tilojen kirjava kudelma, oli yhteisö elävä ja toimiva. Näemme työn maatiloilla uudelleen elpyvänä, ihmisten ja luonnon kohtaamisena, joka on kaiken inhimillisen kulttuurin perusta. Meillä on vankka näkemys siitä, miten tämä elpyminen on mahdollista. Haluamme jakaa tietoa ja ymmärrystä sekä löytää tarjoajia ja tarvitsijoita, tuoda heitä yhteen, ja mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus.

 

Biodynaamisen viljelyn historia Suomessa

Kuva: Demeter International
Kuva: Demeter International

 

”Biodynaaminen viljely on täysin mullistava menetelmä, joka pakottaa ihmisen muuttamaan ajatustapaansa ja suhtautumistaan luontoon perusteellisesti.”

 

Näin totesi biodynaamisen viljelyn uranuurtaja, agronomi Henrik Wärnhjelm. Hän toi biodynaamisen viljelyn Suomeen melko pian Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämän maatalouskurssin jälkeen. Henrik kokeili biodynaamisia preparaatteja kesällä 1927 Tallbackan tilalla Porvoossa todeten niiden soveltuvan erittäin hyvin pohjoisiin olosuhteisiin. Näistä uraauurtavista kokeista alkoi biodynaaminen liike Suomessa ja samalla luotiin suomalaisen ja pohjoismaalaisen luomuviljelyn historiaa. 

Read More

Maatalous ilmastoa parantamassa

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ollut EU:n yhtenäisen maatalouspolitiikan (YMP tai CAP) päämääränä vuodesta 2013. Vaikka maatalousmenoista yli neljännes on korvamerkitty tähän tarkoitukseen, eivät maatalouden kasvihuonepäästöt ole silti pienentyneet.  Euroopan tilintarkastustuomioistuin ehdottaa arviossaan kesäkuussa 2021, että jatkossa kiinnitettäisiin huomioita mm. karjatalouden ja kemiallisen lannoituksen päästöjen vähentämiseen. Karjasta aiheutuvien päästöjen osuus maatalouden päästöistä on noin puolet ja kemiallisista lannoitteista ja lannasta aiheutuvat päästöt lähes kolmannes. Toimenpiteiksi ehdotetaan karjan määrän ja lannoitteiden käytön vähentämistä. (1)

Read More