Biodynaamisen viljelyn historia Suomessa

Kuva: Demeter International
Kuva: Demeter International

 

”Biodynaaminen viljely on täysin mullistava menetelmä, joka pakottaa ihmisen muuttamaan ajatustapaansa ja suhtautumistaan luontoon perusteellisesti.”

 

Näin totesi biodynaamisen viljelyn uranuurtaja, agronomi Henrik Wärnhjelm. Hän toi biodynaamisen viljelyn Suomeen melko pian Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämän maatalouskurssin jälkeen. Henrik kokeili biodynaamisia preparaatteja kesällä 1927 Tallbackan tilalla Porvoossa todeten niiden soveltuvan erittäin hyvin pohjoisiin olosuhteisiin. Näistä uraauurtavista kokeista alkoi biodynaaminen liike Suomessa ja samalla luotiin suomalaisen ja pohjoismaalaisen luomuviljelyn historiaa. 

Olly ja Uno Donner. Kuva: Museovirasto, Kuvaaja: Atelier Apollo 1900
Olly ja Uno Donner. Kuva: Museovirasto, Kuvaaja: Atelier Apollo 1900

 

Tallbackasta Wärnhjelm siirtyi Kirkniemen kartanon koetoiminnan johtajaksi ja tila siirtyi biodynaamiseen viljelyyn menestyksekkäästi. Kirkniemen omistivat tuolloin antroposofiaan tutustuneet Uno ja Olly Donner.  Helsinkiläissyntyiset Uno ja Olly tapasivat toisensa Saksassa.

 

Lahjakas, monialainen pariskunta kiinnostui myös maataloudesta ja he ehtivät omistaa useita maatiloja, sekä Ruotsissa että Suomessa, ennen kuin päättivät asettua Kirkniemen tilalle Lohjalle.

 

Preparaattien käyttö oli ilmeisesti Ollyn harrastus ja Uno keskittyi karjan pitoon. Tilanpito jatkui 15 vuotta sotaan asti, jolloin Donnerit myivät tilan C. G. E. Mannerheimille virka-asunnoksi. Pariskunta tutustui Rudolf Steineriin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja Steinerin pyynnöstä Uno Donner perusti Suomen Antroposofisen Seuran vuonna 1923 ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 1932 asti.

 

 

 

Kirkniemen kartano puutarhan puolelta. Kuva: Museovirasto. Sundström, Eric, kuvaaja 1920–1939
Kirkniemen kartano puutarhan puolelta. Kuva: Museovirasto. Sundström, Eric, kuvaaja 1920–1939

Wärnhjelm perusti Suomen biodynaamisen yhdistyksen (Föreningen för främjande av den biologisk-dynamiska odlingsmetoden i Finland) neljän ystävänsä kanssa marraskuun 24 päivänä vuonna 1946. Jäseniä oli 40-luvun lopussa 50 ja määrä kaksinkertaistui 50-luvulla. 1963 yhdistys otti käyttöönsä nykyisen nimen; Biodynaaminen yhdistys r.y. – Biodynamiska Förenigen r.f. Yhdistyksellä oli yhden hehtaarin koepalsta Sjökullan koulutilalla vuodesta -47 lähtien.  Biodynaamista puutarhaviljelyä harjoitettiin ammattimaisesti 50-luvun alussa kahdella tilalla. Ole ja Kerstin Jensenin tilalla Porvoossa (Staffansbergin tila) ja Rolf Fagerlundin tilalla Järvenpäässä. 

 

Tilanne muuttui, kun saksalainen biodynaamikko Michael Pax muutti Suomeen vuonna 1954. Biodynaaminen yhdistys kutsui hänet perustamaan biodynaamista koetilaa. Paxilla oli kokemusta useilta saksalaisilta biodynaamisilta tiloilta. Viimeisimpänä ennen Suomeen tuloaan hän työskenteli pehtoorina Hambornin linnassa. Saatuaan kutsun Suomeen, hän myi sellonsa ja moottoripyöränsä ja osti liput laivaan. Michael, suomalaisille Mikko, saapui vaimonsa Gerdan kanssa maahan lokakuussa. Suomi näytti nuorille karut kasvonsa, sateen, kylmän ja pimeän. Mikko oli kirjannut almanakkaansa minuutilleen auringonpaisteen määrän ja sitä oli saatu yhteensä kolme tuntia jouluun mennessä. Mikko ja Gerda epäilivät päätyneensä ”Nebelheimiin”, pimeyden maahan.  Joulun jälkeen valoa taas riitti ja keväällä Mikko aloitti viljelijän työt vuokraamallaan Söderkullan terveyskodin puutarhalla.

Michael Pax Kirkkonummella 14.8.1977.  Kuva: By PenttiHel - Oma teos
Michael Pax Kirkkonummella 14.8.1977. Kuva: By PenttiHel - Oma teos

 

Vuonna 1957 Pax siirtyi tilanhoitajaksi biodynaamisen yhdistyksen vuokraamalle Håggais Westergård nimiselle tilalle Paraisille. Tilan taloutta ei saatu missään vaiheessa tasapainoon ja yhdistys luopui siitä vuonna 1960. Pax oli Westergårdissa vain vuoden, josta siirtyi Salmin kartanon

vuokralohkon kautta omalle tilalle Kirkkonummelle, jonne perusti Aurora-puutarhan. Paxista tuli Suomen kansalainen ja biodynaamisen yhdistyksen ensimmäinen neuvoja ja samalla Suomen ensimmäinen luomuneuvoja vuonna 1960.  Neuvontakäyntien lisäksi hän piti biodynaamisen viljelyn kursseja ja vaikutti siten vahvasti suomalaiseen luonnonmukaiseen viljelyyn.

 

Biodynaamisen yhdistyksen ensimmäinen viljelyopas ilmestyi vuonna 1950 ja yhdistyksen lehti alkoi ilmestyä vuonna 1953. Yhtyneitten paperitehtaiden Simpeleen tehtaiden puutarha oli ensimmäinen biodynaaminen tila, jonka tuotteet olivat Demeter-sertifioituja ja joiden myyntipakkauksissa oli Demeter-merkki vuodesta 1958. Biodynaamisen viljelytavan vaikutusta tuotteiden laatuun tutkittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuosina 1962-66 laajassa viljelykokeessa, jota olivat toteuttamassa Simpeleen tehtaan puutarhuri Hellstenin ja Biodynaamisen yhdistyksen puheenjohtaja Pomoellin kanssa suomalaisen luomuviljelyn uranuurtaja Toivo Rautavaara. 

 

Biodynaamisten viljelijöiden lukumäärä kasvoi ja ensimmäinen tuotteita markkinoiva yritys, Biodyn Osuuskunta, perustettiin vuonna 1973. Osuuskunnan konkurssin jälkeen toimintaa jatkoi tukkuliike Oy Itu Ab. Luomuliitto perustettiin 1985. Siihen asti luonnonmukaisen viljelyn neuvontaa oli antanut vain Biodynaaminen yhdistys. Luomuliiton perustamisen myötä osa biodynaamisista tiloista siirtyikin vain luomuvalvonnan piiriin. Toisen kerran tilojen määrä väheni Demeter Internationalin synnyn jälkeen vuonna 1997 tuotantoehtojen tarkistamisen myötä. 

 

Kesällä 1997 Biodynaaminen yhdistys sai testamentilla varoja, joilla perustettiin Biodynaamisen viljelyn säätiö. Säätiön keskeinen tarkoitus on edistää biodynaamista viljelyä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tukee biodynaamisen viljelyn tutkimusta, julkaisutoimintaa, koulutusta, opiskelua ja mallitilatoimintaa.

 

 

2000-luvulle siirryttäessä hyvin monella tilalla oli edessä viljelijöiden eläköityminen ja biodynaamisten tilojen määrä uhkasi entisestään vähetä. 2010-luvun alussa usealla tilalla aloitti uusi viljelijäsukupolvi, ja biodynaamisen viljelyn tulevaisuus näyttää nyt lupaavalta varsinkin, kun pohjoismainen viljelijäkoulutus BINGN on päässyt vauhtiin ja myös suomalaisia nuoria on koulutuksen piirissä. Vuonna 2021 Biodynaaminen yhdistys aloitti ammattilaisille suunnatun 5-päiväisen biodynaamisen viljelyn johdantokurssin, jonka tavoitteena on tarjota kokonaiskuva biodynaamisen viljelyn periaatteista ja avata tietä fenomenologiseen ajatteluun. Nyt biodynaamisia tiloja on Suomessa 16 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 400 hehtaaria. 

 

Teksti: Sari Kalliokoski

 

Lähteet:

Sampsa Heinonen. Henrik Wärnhjelm. Biodynaamisen viljelyn uranuurtaja. Luomulehti 2/2001, sivut 36-37.

Sampsa Heinonen. Uno Donner. Suomen ensimmäinen luomuviljelijä ymmärsi laiduntalouden merkityksen.  Luomulehti 1/2001, sivut 28-29

Sampsa Heinonen. Toivo Rautavaara - ”Luonnonmukaisen” isä. Luomulehti 3/2001, sivut 32-33.

Sampsa Heinonen. Michael Pax – Suomalaisen luomutuotannon elävä legenda. Luomulehti 6/2001, sivut 36-37.

Tuija Mononen, Luomun verkostot, Joensuun yliopisto s. 166 (väitöskirja)

Donner-instituutti